Jos mies ajautuu suhteessa tai liitossa toiseen sänkyyn, onko se kolmannen osapuolen syy? Onko mies tyytymätön suhteeseensa vai onko kaikki niin "hyvin", että kaipaa lisä jännitystä? Onko seksi oman kumppanin kanssa koko ajan samaa? Pyöriikö arki samaa oravanpyörää? Mutta miten se kolmasosapuoli?

 

Kuulemme usein ( valitettavasti ), kun mies jää pettämisestä kiinni; helvetti kun saan sen ämmän käsiini? Onko oikeasti noin, että se "ämmä" on väkipakolla vetänyt sen miehen housut nilkkoihin. Raahannut omaan sänkyynsä ja käyttänyt mies poloista seksuaalisesti hyväksi? Ei. Kyllä meistä jokainen kantaa oman "kortensa" kekoon.

Itse käytin eräänä aamuna tuossa lausetta: Minulla ei ole ollut tarvetta harrastaa seksiä muiden kanssa. Vastaukseksi sain: Ei minullakaan, mutta olin kuitenkin. Onko miehinen ajattelu taso tosiaankin näinkin virtaviivaista? Ja mikä vie ihmisen sänkyyn jos ei ole "tarvetta"? Ja tarkoitetaanko tarpeella henkistä ja fyysistä puolta, vai molempia?

 

Usein kuulemmekin näissä kolmannen osapuolen asioissa, että sillä miehellä ei ole kaikki kotona hyvin. ( Ja nyt en tarkoita korvien väliä, tällä kertaa). Onko se muka oikeasti näin? Vai onko se vain niin arkista, että se mies janoaa sitä romantiikkaa toisen sängyn kautta. Kun taas me naiset katsomme draamaa itkien ja samalla haaveillen. Jokseenkin en sano, etteikö me, siis jotkut naiset tehtäisi samalla tavalla?

 

Olettaen, että olen nyt se ns. "ämmä". Työpäivän jälkeen ruoka, suihkuun, ehkä lasi viiniä. Ihana olotila. Ovikello soi ja hän on siellä. Molemmat sulkevat tuoksi ajaksi puhelimensa. Menette sänkyyn. Se tunne, kun juuri hän on tullut luoksesi. Se kosketus miten hän sinua koskee. Se ihana tunne ja kutina vatsanpohjassa. Katse joka katsoo sinua ja samalla hänen silmissään on palava loiste. Hän silittää sinua. Ja se jumalattoman hyvä seksi. Siitä ei tarvitse edes puhua. Ja se kun hän ottaa juuri Sinut huomioon. Jää sänkyyn viereesi. Te keskustelette. Aivan kaikesta ja niin avoimesti. Ja sitten hän poistuu.

Mitä siis minulle jää. Hyvä mieli, ihana seksin jälkeinen olotila. Ei siivottavia ruokapöytiä, ei paskasia vaatteita pitkin asuntoa, ei riitoja, ei tyhjiä kaljapulloja. Plussana saat sen jälkeen katsoa telkkarista kaikkea muuta, kuin urheilua. Ja vielä ennen kuin käyt nukkumaan hän laittaa sinulle hyvän yön viestin. Hän ajattelee siis sinua usein.

 

Jos naispuolisessa ystäväpiirissämme on se pettävä osapuoli. Me juttelemme hänelle siitä. Me pidämme hänen puoliaan. Me kuuntelemme häntä. Ja kun hän ikävöi tuota miestä, me ymmärrämme häntä. Jos hän tarvitsee illalle alibin, kyllä me sen annamme.  Mutta autappa vain jos ystävämme mies pettää ystäväämme. Siis se mies on jo lynkattu. Sellainen saatanan puumalauma niskassa. Jos eron jälkeen mies sattuu menemään paikkaan jossa puumalauma on paikalla. Niin pelkästään itsesuojeluvaisto pistää hänet lähtemään ulos sieltä selkä seinää vasten hivuttautuen. ( Jos sattuu omaamaan tuollaisen ylimääräisen vaiston.)

 

Mutta palatakseni siihen miksi mies on siellä toisessa sängyssä? Onko elämä liian arkista? Olemmeko me niin vaativia suhteessa, että pakotamme hänet sinne? Onko seksi vain yksinkertaisesti niin huonoa? Olemmeko lopettaneet itsestämme huolehtimisen samassa, kun kävi ilmi, että hän jää elämääni. Onko mies niin lapanen, että ei uskalla sanoa, että: Jätän sinut? Vai rakastaako hän sinua, mutta haluaa vielä jotain lisää? Joten onko ae toinen nainen siis todellakin vain se "ämmä". Vai onko hän vain helvetin fiksu nainen? Koska se oma siippa siivoaa, pesee pyykit, korjaa astiat pöydästä, tekee ruuan ja saa sen ns. pakollisen pikaseksin.

 

Mutta jos olet se toinen nainen: Muista mitä toivot? Sillä jonain päivänä, kun tulet tyhjään kotiisi, voi olla että se mies on jätesäkkeineen Sinun olohuoneessasi. Silloin huomaat saaneesi ison kasan paskaista pyykkiä ja muutaman vuoden jälkeen käteesi jää se pikaseksi.